tiistai 10. tammikuuta 2017

Vuoden 2016 kohokohdat


Näitä kuvia katsoessa rupee vähintäänkin hymyilyttämään ja vitsi miten terapeuttista oli näillä paukkupakkasilla aikamatkata mielessään kesäaikoihin ja -muistoihin. Viime vuoden kohokohdat, näistä hetkistä olen hyvin kiitollinen.






Meksikon matka

Vuosi lähti käyntiin lämpimissä merkeissä. Oon aiemminkin puhunut siitä kuinka mulla on erityinen tunneside Meksikoon, joten helmikuussa kun suuntasimme lomalle tänne, olin enemmän kuin innoissani. Vieläkin voin elävästi muistaa sen trooppisen lämmön, joka säteili ylle kun lentokentän terminaalista astuimme ulos. Joka puolella oli palmuja. Ja kun astuimme kentän ovista ulos emme me(kään) pystyneet välttymään paikallisten innokkaalta taxihyökkäykseltä. Joka puolelta lähestyivät paikalliset taxinkuljettajat piirittäen, liput liehuen ja hymyillen huutaen "Taxi amigas!?" :D Se oli koominen ja taktikoitu piiritys, josta oli hyvin vaikea päästä ulos kun kaikki tiet oli tukittu :D Vakuutimme varmaan jokaiselle erikseen useampaan otteeseen palaavamme takaisin hetken kuluttua, kunhan olemme ensin käyneet syömässä läheisessä ravintolassa. Normaalisti voisin kuvitella hieman ärsyyntyväni pitkän lennon ja väsymyksen jälkeen liiallisesta innokkuudesta saada juuri hänen taksinsa kyytiin, mutta tuossa tilanteessa taisin itse olla niin innostuksen pöllyissä saavuttuamme oikeasti trooppiseen paratiisiin, joten tilanne hymyilytti ja nauratti suuresti. Tekevätpähän ainakin työnsä tunnollisesti.

Meksikon lämpö, turkoosiakin turkoosimpi lämmin merivesi, hieno korallihiekka, taivaallinen ruoka, letkeä tunnelma, ensimmäinen tequila, joka ei aiheuttanut oksennusrefleksiä, trooppiset eläimet. kaunis, värikäs ja koskematon luonto, hauskat ja ystävälliset paikalliset, upea snorklausretki ja vedenalainen maailma, se koko tunnelma kaikkineen jätti sydämeeni kultaakin kalliimman muiston ja kokemuksen, jonka varmasti tulen muistamaan kiikkutuolissa.

Kolmannen kuvan aamiainen mahtoi olla elämäni paras sellainen. Löydettiin aivan sattumalta hieman syrjässä palmujen ja muun kasvillisuuden takana oleva pieni kahvila/ravintola, jonka pöydät olivat kaikki ulkona kallioilla hyvän matkaa etäällä toisistaan, tuolien osoittaessa merelle päin. Paikka oli niin rauhallinen ja tunnelmallinen ja sinä aamuna olimme kahvilan ainoat asiakkaat. Aamiainen oli niin herkullinen kahvin ja tuorepuristetun mehun siivittämänä, että ruokaeuforia saavutettiin jo sillä. Samalla aamuaurinko lämmitti, aallot ja meren kohina rauhoittivat mieltä. Vähän väliä ylitsemme ja edessämme lensi pelikaaneja välillä sukeltaen mereen, hekin aamupalaa etsimässä. Puhdasta täydellisyyttä.








Tanssin kevätnäytökset

Se hetki kun kova ja kärsivällinen harjoittelu palkitaan, onnistut tähän asti akrobaattisesti vaikeimman koreografian esityksessä paremmin kuin luulitkaan! Siitä huolimatta, että pariin otteeseen meinasit jo vaipua epätoivoon tiettyjen haastavien liikkeiden kanssa kun eivät meinanneet ottaa sujuakseen ja tämänkin lisäksi teit ennätyskoreografiamäärän tähän astisissa esityksissä, joten muistikapasiteetti saanut ylikuormituksen... Mutta muistit kaiken, onnistuit kaikessa suuresta jännityksestä huolimatta ja vielä nautit esiintymisestä ja tanssin tuomasta voimasta ja euforiasta... Se fiilis on ihan MIELETÖN!!!





Juhannusristeily

Itse risteilystä jäi kuvasaldo nollaksi, kun oli niin hauskaa ettei edes tajuttu ottaa kuvia. Neljän tytön voimiin lähdettiin valloittamaan Viron risteilyn tanssilattioita ja voin sanoa että helvetti! Hetkeen en oo ollut hauskemmalla risteilyllä! On se vaan kun on mahtavaa seuraa ympärillä ja hyvällä asenteella liikenteessä niin ei siihen paljoa muuta tarvitse. Paitsi että universumi oli meille myös hyvin suotuisa sillä, että itse laivalla oli niin hyvää menoa, meininkiä ja musiikkia että en olis uskonu! Mietin aluksi, että mahtaakohan laivalle hirveästi mennä porukkaa juhannuksena, ollaanko siellä ihan ainoita ja varmaan saadaan ihan rauhassa tilaa valloittaa ne tanssilattiat... Mut kävikin niin että laivalle oli eksyny pari muutakin ja kun soi vielä hyvää menevää musiikkia hyvän illan fiilikset oli enemmän kuin taattuja.

Hyvä fiilis jatkui juhannuspäivään, kun rantauduttiin takaisin Helsinkiin koko kaupunki kylpi auringosta ja lämmöstä! Koko edellinen juhannusaattohan oli ollut sateinen (ylläri) ja auringon lämmittäminä rantauduttiin Henry's Pubin terassille ja istuttiin siinä noin neljä tuntia syöden, juoden ja tarinoita kertoen nauttien kesäpäivästä.

Auringon ja muutaman terassihuurteisen jälkeen fiilis lähteä tänäkin iltana juhannustansseihin oli hyvin aluillaan. Kaikki pyörähtivät kotonaan vähän freesaantumassa ja ei kun uudestaan kylille. Oli niin lämmin kesäilta ja -yö, joten olin niin fiiliksissä jo siitä lämmöstä. Tuli hetki vietettyä aikaa myös Töölönlahdella ennen baariin siirtymistä. Klo 2.00 yöllä, auringonlasku oli henkeäsalpaavan upea ja se tuli ikuistettua. Sekä mieleen että kuvana.  















Kesäpäivät ja -yöt 

Määrittelemätön määrä päiviä, iltoja ja öitä, jotka tuli vietettyä hyvässä seurassa hauskaa pitäen ja paljon nauraen. Ei tällöin tarvinnut mitään kovin kummoista tapahtumaa olla. Hyvä seura, oikea tunnelma ja rennolla asenteella katsoo mihin kaikkialle sitä päätyykään. Kesässä on ainakin itselleni jokin erilainen taika ja tunnelma, jolloin tahtoo mennä kaikkialle ja kokea paljon. Ja jokainen kotoa lähtö tällöin tuntuu pieneltä seikkailulta.  




Ystävän polttarit

Yksi kesän parhaista viikonlopuista ellei jopa paras! Sain aivan uuden kokemuksen kokea häät ja polttarit, kun yksi pitkäaikaisimmista ystävistäni meni naimisiin! Olen kerran aiemmin lapsena ollut häissä, mutta sen verran pieni olin etten niistä hirveästi muista. Joten en näe asiaa ihan samana ja tuntuukin että viime kesänä koin ekaa kertaa häät kunnolla.

Mutta polttarit, ei vitsi miten hauskaa oli! Paljon ohjelmaa ja oli kiva tutustua uusiin ihmisiin. Ohjelmana oli muun muassa aamiaisbrunssia, tanssituntia (johon sain kunnian toimia opettajana, kiitos vielä <3), lasersotaa, mökkeilyä, saunomista, illanviettoa baarissa ja kylpylää! Kaikki onnistui aika hyvin nappiin ja oltiinhan me stripparikin ihan vahingossa tilattu sinne baariin. Vahingossa myös puhelin täyttyi siitä(kin) kuvamateriaalista, mutta ei siitä sen enempää ;) Nauruntäyteinen viikonloppu niin mahtavalla fiiliksellä koettuna et hitto mä haluun polttarit itekin! Voisko olla tän kerran sallittua saada polttarit vaikka ei meekään naimisiin? :D







Weekend festivalit

Eka päivä festareista meni vähän liian kännissä, mutta Luojalle kiitos oli kahden päivän liput! Festarit lähes aina tulevat itselleni ulkomaanmatkojen jälkeen vuoden kohokohtina ja jälleen sai todeta miten Weekend-festarit vaan paranevat vuosi vuodelta dj-kattauksineen ja fiiliksineen. Ei sitä festarifiilistä ja tunnelmaa pysty täysin selittämään, siellä pitää itse käydä ja kokea. Samoin ulkomaanmatkoilla. Mutta sen voin taata että koet unohtumattomia hetkiä! Ehkä sekin kertoo jo jotain, että viikonlopun jälkeen käsiä ja selkälihaksia särkee siitä tamppaamisen määrästä :D Oon aikalailla tähän asti käynyt vain konemusafestareilla, yhtä Ruisrock-viikonloppua lukuunottamatta. Ehkä sitä vois ens kesänä miettiä myös "rauhallisempiakin" festareita ;)  









Ystävän häät

Ensimmäiset hääni tulivat ja liikutuin kaikesta jo ennen kirkkoon menemistä. Olin onneksi itteni tuntien varannut vedenkestävää ripsiväriä, kun tiesin että kyllähän ne ilonkyyneleet sieltä jossain vaiheessa tulevat :) Kaikki oli niin kauniisti järjestetty ihan koristeluista ohjelmineen päivineen. Isot häät olivat, tykkäsin paljon siitä huolimatta että vaikka itse en tuntenut juurikaan ketään (polttareihin saapuessa en myöskään vielä tuntenut, siellä tuli tutustuttua kumminkin mahtaviin tyyppeihin. Ystävieni vanhempien näkemisestä oli myös vierähtänyt jokunen tovi) meininki oli rento ja huumorilla höystetty ja uusien ihmisten kanssa juttelu oli hyvin luontevaa. Kaunis, hauska, unohtumaton juhla, hyvin kiitollinen oon tästä kokemuksesta.









Loma landella

Teki erittäin hyvää päästä hetkeksi hektisestä Helsingistä täysin rauhoittumaan landelle. Nautin erittäin paljon ulkoilmasta ja luonnosta. Vaikka oli alkusyksyä, oli vielä todella lämmin ja joinakin päivinä tarkeni hyvin t-paidalla ja shortseilla. Nautin paljon tekemättömyydestä, oli aikaa vain olla. Ja tällöin tehdä mieltä rauhoittavia asioita ja kehittää luovuutta. Kunnon juoksulenkkiä luonnossa, saunan löylyjä ja kylmän siiderin yhdistelmää ei voita mikään. Tällöin olin todellakin LOMALLA. Maalla vietettyä aikaa suloistuttivat hetken enoni kaksi koiraa. Reissun kohokohta oli se kun kirjaimellisesti eksyin keskelle peltoa. :D Se kuuluisa suuntavaisto jälleen kukoisti. "Oikaistaan tosta vähän..." No eipä oikaistu.  




Maailma uusin silmin


... Kirjaimellisesti. Pitkään mietin tätä päätöstä ja oon todella iloinen ja helpottunut että siihen päädyin. Kyse on silmien laserleikkauksesta. Reilut 10 vuotta mulla on ollut todella huono kaukonäkö, joka on vuosien aikana vielä huonontunut lisää. Oon käyttänyt sekä silmälaseja että piilolinssejä ja useimmiten ovat myös ne piilarit soveltuneet silmiini eikä mitään haittavaikutuksia ole ilmennyt. Viimeisen vuoden aikana ovat kumminkin päänsäryt lisääntyneet huomattavasti ja piilareiden käyttömukavuus ei ole ollutkaan niin hyvä enää kun ovat hanganneet ja kutittaneet silmissä ja joskus silmiä alkoi ihan särkemäänkin niiden käytöstä. Useamman vuoden mietin leikkausta kun tiesin sen helpottavan elämääni, kun on kumminkin hetkiä paljon, missä en haluaisi niin mielellään käyttää laseja, kuten vaikka urheillessa. Oikeastaan suurin syy mikä leikkausta viivytti oli oma pelko. Jotenkin leikkaus pelotti enemmän vielä kun se kohdistui silmiin. Pelkäsin että mitäs jos jotain menee pieleen. Kuitenkin monien rohkaisuiden, faktatiedon kuinka minimaaliset riskit ovat (ja suurinpana syynä että ei ole mahdollista sokeutua) ja kuultujen hyvien kokemusten jälkeen rohkaistuin menemään. Enkä tosissaan kadu, vaikka kallis operaatio olikin. Kuten aikaisemminkin totesin, paras rahallinen sijoitukseni. On aivan ihana tunne aamuisin kun herää, näkee heti tarkasti ja kirkkaasti :)


Vuosi oli täynnä hyviä kokemuksia ja hetkiä. Hyvin onnellinen olen ja kiitollinen näistä hetkistä ja myös niistä, joita en tässä erikseen mainitse. Kyllä se vaan niin on, niin kuin eräässä hyvässä kirjassakin sanottiin (tässä hieman omin sanoin muotoiltuna) "Elämän onnellisuus ei ole kiinni vain niistä isoita kohokohdista ja kokemuksista, joissa tunnet sillä hetkellä olevasi onnellisimmillasi. Loppujen lopuksi arjen pienet ilot ja hyvät asiat luovat pohjan onnellisuudelle. Jos tätä pohjaa ei ole (olit sitten itseksesi tai parisuhteessa), eivät huippuhetketkään riitä sitä pelastamaan."

Onnellisuus ei vaadi suuria tekoja, kun osaa nähdä ne pienet hyvät teot mitä tapahtuu. Elämässäni on ihminen, jonka pelkkä whatsapp-viesti saa mut hymyilemään aina. Se yksi viesti voi pelastaa silloin paskimmankin päivän, kun tuntuu ettei mikään enää hymyilytä. Tämä ihminen tietää kyllä ketä tarkoitan.    







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti