Luuriin vastattiin "haloo-o?"
"Hey, it's Emilia, the girl you drove last night to Denpasar. I'm just thinking if you have time to take me to Ganggu soon?"
*kenttä pätkii*
*Balin kieltä*
"Who are you?"
"Emilia, the finnish girl you drive last night to Denpasar from the airport".
"Aaaa, yes! To Ganggu?"
"Yes! Do you have time to drive me there now?"
*hiljaisuus, pätkintää, rätinää* jonka jälkeen hyvin epäselvä "ehhh..."
??
Jonka jälkeen vähän vielä rätinää ja puhelu katki :D:D
Eli hmmm, ootkohan nyt tulossa vai et? :D
Pari kertaa kokeilin soittaa uudelleen, ei vastattu ja laitoin viestinkin että kenttä huono ja pääsisitköhän heittämään. Ei vastausta. Ootin hetken (noin vartin kahvia juodessa) jonka jälkeen päätin antaa olla ja pyysin respasta et soitatteko mulle taksin :D
Viesti luettiin myöhemmin ja ei vastattu, jonka jälkeen aloin miettimään et eikö se vaan tunnistanut mua ilman meikkiä kun näki mut naturellina ja whatsapp-kuvassa on meikkiä :DD
Sain uuden taksin hetken päästä ja matka uuteen paikkaan voi alkaa.
Eka hotelli sijaitsi vähän syrjäisellä downtownilla (ei kuvissa :D), joka oli rakennustyömaan ympäröimänä ja ehkä vähän huonolla sijainnilla kun ensinnäkin oli vaikea löytää. Kun ajoimme taksilla pois Denpasarista Gangguun, matka kesti ainakin tunnin (eivät ole kaukana toisistaan) josta puolet jumitimme auto-skootteri ruuhkassa :D
Tuntui, että kuskia otti ruuhka enemmän päähän kuin mua. Balilla on kuulemma aina paljon liikennettä, vaikka tiet ovat pieniä. Skoottereita on pilvin pimein ja autot ja skootterit ajavat sikin sokin, lähinnä skootterit pujoittelevat autojen välistä ristiin rastiin jopa liikennevaloissa. Liikenne on vilkas ja vasemmanpuolimmainen ja vaikka liikennevaloja löytyy vähän, ne ei tunnu koskettavan skoottereita.
Matka kesti yllättävän kauan ja aloin hieman jo kärsiä autossa matkapahoinvoinnista ja oli pakko avata ikkuna. Toivoin että olisimme nyt ihan just kohta perillä.
Pahoinvointi unohtui samantien kun löysimme hotellin tai no täähän on Villa ja suuni loksahti auki kun näin kyltin sen päällä ja mitä siinä luki. Tervetuloa-kyltti, jossa luki mun nimi?! Totesin ällistyneenä taksikuskille ääneen "That's my name!" Ja kun vastassa oli liuta paikallisia työntekijöitä, jotka jokainen hymyilivät leveästi ja vuorollaan jokainen kätteli ja esittäytyi ja toivottivat tervetulleeksi olin aivan haltioitunutta hymyä itsekin. Unohdin muutamaksi nanosekunniksi taksikuskin olemassaolon, joka oli tullut sinne asti myös kantamaan mun painavan rinkan, jonka alle hänkin näytti pian kuolevansa. Kiitin kovasti kuskia ja päästin hänet menemään ja hän näytti suuresti huojentuneelta.
Mulle esiteltiin huone ja hotellin tilat ja ennen kuin ehdin juuri mitään edes sanoa mulle iskettiin drinkki hymyillen käteen ja "You must be thirsty. Hope you like it." Jokapuolella ystävällisiä hymyjä ja täytyy sanoa että tää hotelli on aivan IHANA. Oon todella fiiliksissä vesiautomaatista (?!!!) huoneessani, isosta sängystä, kylpyammeesta, hotellin kauniista puutarhasta ja rauhallisesta uima-allasalueesta, jonka takana on riisipelto, kauneus-ja hierontapalveluista, joita voi halutessaan tilata... Mutta ennen kaikkea ne ystävälliset hymyilevät kasvot ja hymyt, jotka ovat AITOJA.
Oonkin hieronnassa ollut jo kaksi kertaa täällä ollessani ja ovat kyllä todella hyvää tehneet jumissa olevalle selälleni.
Ekalla kerralla hierontaan mennessäni oli aurinko jo laskenut ja hieronta tehtiin ulkona "terapia-alueella". Hieroja oli mukava nainen ja melkein samantien aloitettuaan hieronnan muuten raukean hiljaisuuden rikkoi kaksi kovaäänistä töräystä...
...mietin heti että nyt kävi nolo moka hierojalla, sillä äänet kuulostivat aivan sekaisin olevan mahan seurauksilta. Siis aivan täysin! Mietin et onpa kiusallinen tilanne hänelle ja yritin pitää naamani peruslukemilla. Ihmeen neutraalein elein hän kumminkin jatkoi. (En nähnyt ilmettä kunnolla kun makasin mahallani). Sen jälkeen taas kaksi kovaäänistä töräystä! Mietin et mitä muuta ne nyt voivat olla kuin... eihän tässä mitään muuta mahdollista edes ole?! Sen jälkeen kolme töräystä. Jatkuivat. Sarjoissa. Mitä helvettiä tapahtuu. Hetken päästä välähti vasta ja kysyin: "Are they frogs??"
"Yes", hän vastasi.
Sammakoiden kurnutusta! Tietysti...
Tämän jälkeen oli työn takana peittää oma nauruunrepeäminen omalle tyhmyydelle mikä ei jäänyt häneltäkään huomaamatta.
"Are you ok?"
Jonka jälkeen aloin nauraa entistä enemmän ja ihan totaalisesti kysymyksestä ja siitä kun hän hieroi mun jalkapohjia sillä hetkellä ja ote sattui juuri siinä tilanteessa olemaan liian hellä ja kutisin ihan saatanasti. :D:D
Yritin selittää hänelle että kutisen jalanpohjista, mutta tietysti sillä hetkellä unohdin mikä on "kutittaa" englanniksi ja naurun seasta sanoin vaan "my feet feels like hehehe" jonka jälkeen hautasin pääni käsieni alle tajutessani miten urpolta toi mun kuvaus kuulosti eikä naurusta meinannut tulla millään loppua.
Hänkin onneksi oli rento ja nauroi vaikka piti mua varmaan ihan pimeenä :D
Loppuun vielä pari faktaa.
Ganggu sanotaankin täällä Zanguu, eikä hienosti suomalaisesti vääntäen kankku ceellä ja geellä.
Hotellin omistaman ihanan koiran nimi on Lucky.
Wifin salasana on bigsmile.
Hymyilin leveästi nuo kuultuani.
Alan todella tykkäämään tästä paikasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti