Hetkiä

Pahamainen ei niin hyvä ystäväni kiire meinaa nyt liikaa ottaa otettaan arjessa. Vaikka olen kaikkea muuta kuin pelkkä kotona viihtyvä hahmo, tykkään käydä 'ihmisten ilmoilla' näkemässä ystäviä ja olla paljon menossa, viimeaikoina liika asioiden aikataulutus on käynyt vähän stressaavaksi. Huomaan että omaa aikaa on ollut ihan liian vähän ja yöunet jääneet aivan liian lyhyiksi. Vaikka ystävien kanssa kahvittelu ja muu sosiaalinen kanssakäyminen on parasta mitä arkeen voi tuoda, on liiallinen liikkeessä ja menossa oleminen välillä liikaa tälläiselle liian rutiininomaista ja aikatauluitettua elämää karttavalle tyypille.
Niimpä heti ensiviikosta lähtien enemmän rentoutumista ja aikaa itselle, tekee varmasti hyvää. Kiireiseen viikkoon on toki mahtunut paljon hyviä hetkiä, jotka toimivat vastapainona kaikelle hektisyydelle, joita ovat muun muassa:

Ystävän kanssa kokattu hyvä ja suht terveellinen lauantaidinneri hyvän valkoviinin kera. Oli kyllä todella kiva viikonloppu Punavuoressa. Sannalla on upea kämppä! Saat majoittaa mut vielä toistekin :D

Dagen efter-jäätelöt Eiranrannassa. Vaikka olikin hiukka pilvinen päivä, tuo miljöö ja tunnelma toi jo itsessään aikamoisen kesäfiiliksen. Helsingissä on kyllä hienoja paikkoja paljon missä pitäisi käydä enemmän. Lisään ne kesän bucket listaan. Oli muuten ihan jäätävän kokoiset jätskitötteröt! Ja aivan törkeeen hyviä! Voitte arvata oliko toi isompi mun jätski.

Sain ihan hillittömän naurukohtauksen kun huomasin, että mun työpaikan taukohuoneeseen oli ilmestynyt juomalaseiksi Karhu-olut tuoppeja. Ehkä siksi kun a) olin yliväsyny, joten kaikki pienetki hauskat jutut aiheuttivat räkätysnaurun. B) Tuli parin työkaverin kanssa naurettua aiemmin Karhu olueeseen liittyneeseen hauskaan läppäkuvaan, joka on kohta tuossa alla.

Ja nyt meillä on taukohuoneessa sitten Karhutuoppeja.

Aivan upean värinen auringonlasku keskiviikkoiltana töistä kotiin kävellessä.

Kahvitteluhetki pitkästä aikaa Jutan kanssa. Espresso House Forumissa oli yllättävän hyvä ja viihtyisä ja voin sanoa vannoutuneena kahvin ystävänä, että heidän kahvivalikoimansa oli kaikkea muuta kuin huono. Rakastuin täysin tuohon valitsemaani suklaakermavaahdolla kuorrutettuun mochalatteen! Nimeä tälle en muista...mutta lupaan että se oli siinä listassa ensimmäisenä! :D

Lisäksi on hetkiä, joista ei löydy kuvamateriaalia. Kuten:

- Aina ilostuttavat tanssitreenit. Tosin nyt oon vetänyt ne jotenkin aivan pää sumussa (väsymyksestä) että oon vähintään pariin otteeseen sotkeutunut omiin jalkoihini ja kerran vedin kirjaimellisesti itseäni turpaan. Nyrkillä suoraan naamaan. Tapahan se on sekin tanssia.

- Walking Dead-sarjan hienous. Vähintäänkin nostalgista aloittaa sarjan katsominen aivan alusta ja huomaten sarjan olevan vieläkin niin hyvä ettet voi lopettaa katsomista. Nyt ollaan jo kolmoskaudessa!

-Tuli köh.. vähän ostettua uusia treenivaatteita Intersportista. Forumin myymälässä on muuten loppuunmyynti, kannattaa käydä kattomassa valikoimia! Ja itsellänihän ei missään tapauksessa ole liikaa treenivaatteita ja niitä kannattaa ostaa kun kivoja löytyy ja vielä alennuksessa. Itseäni ainakin hieman lisämotivoi uudet treenivaatteet ja treenipostausta oon miettininyt myös tänne kirjoittavani.

- Viime lauantain nauruntäyteinen ilta ystävän kanssa ja extempore baariin lähtö. Extemporejutut on yleensä aina niitä hauskimpia ja meiltä kesti Sannan luota Punavuoresta vain 10 minsaa kävellä Kalleen.

- Majoittauduin baarin jälkeen Sannan luo yöksi ja sohvalla nukkuessani heräsin aamuyöstä todella creepyyn ääneen. Sanna nukkui yläparvella ja yhtäkkiä alkoi kuulua todella outoa raapimisääntä ja multa sydän jätti muutaman lyönnin väliin, Walking Deadin yliannostuksissa muutamankymmensekunttia mietin että mitä helvettiä tapahtuu, saiko Sanna jonkun kohtauksen vai onko hänellä useinkin tapana raapia unissaan seinää...

KUNNES havahduin todellisuuteen, että parven alla asusteleva Sannan lemmikkikani oli päättänyt yöllä vetää pikajuoksua ympäri häkkiä. Tapansa sitä kullakin.

- Note to self, ei, et ole liian vanha olla pelkäämättä kauhuleffoissa... varsinkin hieman krapulalla höystettynä. Sunnuntaille oli sovittu leffatreffit toisen kaverin kanssa ja valinta oli jo päätetty olevan uusin Conjuring, eli Kirottu 2. Sinnehän oli ihan hyvä mennä pienessä darra-ahdistuksessa. Sen verran pelkäsin ja pelästyin että pari kertaa kiljuin ääneen ja sitten musta näkyikin enää jalat kun olin piilottanut väkisin yläruumiini kaverin selän taakse.
Sentään säikähdin silloin kuin muutkin. Edessä olevassa rivissä oleva jamppa päästi kerran aika kovalta ja korkealta tulevan kiljaisun kun muut salista olivat hiljaa. Tämä aiheutti hieman hilpeyttä ja hänen kaverinsa totesikin asiallisesti hänelle sitten "Vitun homo". Sen verran tärinöissä oli leffan jälkeen, että olihan sitä vielä rauhoittavalle lasilliselle mentävä, että vähän levollisimmin mielin uskalsi kävellä kotiinsa.
Eli jos mielestäsi kauhuleffat eivät ole liian pelottavia tai haluat extremelisäfiilistä leffaelämykseen, suosittelen lämpimästi vetämään edellis iltana hyvät kännit.

Nyt alan valmistautumaan Mariellan synttärijuhlia varten, tulee hauska tyttöjen ilta! Saas nähdä vedänkö samanlailla kuin viime vuonna. Itsehän en muista mitä kuvassa tapahtuu. Tai oikeastaan ei ole harmainta aavistusta.

Taitaa vissiin olla joku tosi hieno poseeraus yritys tai sitten Mariella pitää mun päästä kiinni etten kaadu :D 

Hyvää viikonloppua kaikille!