Elämäni tärkein ihminen

... tuntee minut hyvin. Hän osaa piristää ja olla tukenani silloin kun sitä tarvitsen. Vaikka emme olisi hetkeen olleet yhteydessä, tiedän että hädän hetkellä voin aina soittaa. Tai jos vaan tuntuu siltä, että haluan jutella jonkun kanssa.

Muistutamme hieman toisiamme. Molemmilla on tummat kasvonpiirteet, hymykuopat ja suuri rakkaus urheiluun.
Hän puhuu paljon myös, innokkaasti asiosta.
Samallalailla käsiään välillä huitoen ja muutenkin säheltäen kaikessa, niinkuin minä. Hän on myös impulsiivinen, saattaa menettää hermonsa nopeasti, kuten minä. Parhaimmillaan hän on kumminkin hyväsydäminen, lempeä ja hyvin empaattinen.

Syvällinen ajattelutapa on häneltä lähtöisin ja hän on ollut korvaamaton tuki vaikeiden asioiden käsittelyssä ja ratkaisuissa silloin kun omat psykologiset taidot eivät ole riittäneet.
Hän on iloinen pienistä asioista ja kannustaa positiiviseen ajatteluun.

Hän on äitini.

Hiljattain ollut äitienpäivä sai taas ajattelemaan kuinka iso rooli vanhemmilla on todella elämässä. Millaisen esikuvan ja ajatusmaailman he opettavat lapselleen. Se vaikuttaa paljon myös lapsen ajattelutapaan ja siihen miten kohdata eri asioita.
Arvostakaa vanhempianne myös huonoina päivinä. Kaikilla ei välttämättä ole toista tai molempia. Olen onnellinen, että minulla on hänet.