torstai 21. huhtikuuta 2016

Ensimmäiset päivät Meksikossa




Miten voikin olla, että reissustamme on jo noin pari kuukautta aikaa, mutta tuntuu että siitä olisi pieni ikuisuus. TÄSTÄ pääset lukemaan reissuun lähdöstämme mikäli et ole vielä lukenut. Saavuimme tosiaan kohteeseemme Tulumiin noin vuorokauden myöhässä maanantai illalla parin mutkan ja sattuman kautta, mutta ehjänä perillä, pääasia!





Kun tosiaan seuraavana tiistaiaamuna heräilimme, olo oli ennen kaikkea hyvin absurdinen. Tässä sitä nyt ollaan vaikka justhan vielä näimme kun lumikinokset peittivät maata ja ihmiset kävelivät ulkona toppatakeissaan villahuiveihin kääriytyneinä ja koko some täyttyi kaikennäköisistä kuuranaamaselfiestä :D Myönnetään, itekin taisin "syyllistyä" samaan..
Nukuimme lähtöpäivästämme tiistaiaamun reippaasti yli puoleenpäivään karkottaaksemme univelkoja ja jeg laggia pois. Silmät utuisina ja hieman pöllämystyneinä lähdimme ulos majastamme katselemaan ja kiertelemään alueen mahdollisia aamupalatarjontoja. Jo parin metrin jälkeen luovutimme että nyt tältä ekalta päivältä pois kaikki "turha" kiertely, vaan nyt menemme helpoimman kautta, sillä on eka lomapäivämme ja sen ansaitsemme. Niimpä menimme hotellimme ravintolaan syömään aamupalaa. Nälkäkin oli jo aika kova.





Kyllä siinä viimeistään alkoi hymy kohota kasvoille kun sai kuuman aamukahvin eteensä ja vähän murua rinnan alle. Rauhassa syötyämme lähdimme sen jälkeen kohti rantaa, johon tosiaan oli noin minuutin kävelymatka, sillä hotellimme sijaitsee aivan rannassa. Ensimmäisen päivän sää ei ollut todellakaan paras mahdollinen mitä tulee rantalomaan, sillä taivas oli aivan täynnä synkkiä pilviä ja myöhemmin iltapäivästä rupesi hieman satelemaan. Onneksi tämä sää kesti vain ekan päivän ja pari seuraavaa olivatkin jo huomattavasti parempia. Halusimme kuitenkin ekana päivänä vaan rennosti hengailla rannalla, eikä sen suurempia suunnitelmia vielä muuhun. Oikeastaan meillä molemmilla oli aika samat prioriteetit mitä lomaltamme haluamme. Molemmat olemme ikuisia auringonpalvojia eikä kumpikaan halua tosissaan liikaa aikatauluitusta, sillä loman pääasia on rentoutua. Toki halusimme myös tehdä muutakin kuin viettää koko loma rannalla, mutta ottamatta liikaa kumminkaan paineita siitä ehtiikö tehdä kaikkea mitä haluaisi.

Ekat kaksi päivää vietimme Tulumin omalla rannallamme ja kolmantena päätimme lähteä toiseen kaupunkiin Akumaliin hieman isommalle rannalle. Akumalissa vierailtuamme olimme erittäin iloisia että olimme valinneet lomapaikaksemme Tulumin emmekä Akumalia, jo pelkän rantojen eron perusteella. Jokaisella tietysti on omat mielipiteensä millaisen lomastaan haluaa, me toivoimme rauhallista ja seesteistä lomakohdetta, joka ei ole liikaa turistien valloittama. Tulumin ranta tähän kuvaukseen oli aivan täydellinen. Täysin turkoosin sinistä merta, rannalla myös paikallisia viettämässä aikaa ja yleisesti ottaen ranta oli rauhallinen, ei kovin paljoa ihmisiä ja rannalla oli vain pari ravintolaakin. Aika leppoisa tunnelma. Akumal olikin sitten kaikkea muuta. En väitä että sekään huono, mutta vieri vieressä turisteja ja uidessa sai hieman katsoa eteensä ettei törmännyt kehenkään. Se mitä myös kummaksuimme, oli se että lähes kaikki rannalla olevat kahvilat ja ravintolat eivät suostuneet myymään meille mitään, edes vettä, sillä emme olleet siinä vieressä olevien hotellien asiakkaita. Muutamat raflat kierrettyämme meinasin jo pienessä ärsytyspäissäni heittää vaan jonkun ihan sama minkä huoneen numeron :D en sit kuitenkaan, lopulta löytyi pieni kioski, jostai saimme ostettua vettä ja jätskit samalla ja istua hetkeksi varjoon. Päivä oli paahtavan kuuma.







Snorklausreissuja Akumalissa kaupiteltiin joka kadunkulmassa ja hieman olisi aluksi houkuttanut lähteä josko olisi nähnyt merikilpikonnia, mistä Akumal on tunnettu. Snorklausretket sijoittuivat kumminkin hyvin lähelle rantaa ja monet eivät niistä kestäneet kovinkaan pitkään. Päätimme sijoittaa snorklausreissun vähän myöhemmälle vaiheelle lomaa. Vaikka Akumal ei jättänyt niin hyvää kuvaa kuin Tulum, päättyi siellä vietetty aika kumminkin vielä paremmin. Olimme jo nälän iskiessä melkein menossa rannalla olevaan selkeästi turistipainotteiseen ravintolaan (mikä taisi olla ainoa, mihin meidät olisi huolittu :D ) kunnes eräs paikallinen vihjaisi meille ravintolasta, joka on vähän matkan päässä ja josta saisi todella hyvää meksikolaista ruokaa. Otimme vinkistä vaarin ja hän vielä ystävällisesti tarjoutui viemään meidät kyseisen ravintolan luokse. Eihän se pitkällä ollut, mutta oli vaan jäänyt huomaamatta. Ja ihan oikeassa kyllä oli, aivan taivaallisen hyvää ruokaa! Istuimme tuolla varmaan seuraavat kolme tuntia, sillä kyllähän nyt paikallista viiniä oli myös hieman maistettava eri laatuja. Saatiin vielä paikallinen orkesteri soittamaan muutamat haitarisinfoniat. Lomafiilis alkoi enemmän nostaa päätään. Samoin realistisuus, että minä olen oikeasti nyt just Meksikossa! Ja tulen olemaan vielä mooonta päivää. Kuinka kauan olinkaan tästä unelmoinut!





Ihan vahingossa taisin kuvata tästä ruokalistasta pelkän juomaosion,,,






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti