Neljännesvuosisata

Sentään se darra ei ihan tähän asti kestänyt, vaikka sunnuntaiaamun olot olikin niin karmaisevia, että suusta ryöpsähti laat... ne kuuluisat "en enää ikinä juo"-sanat. Ne sanat kumminkin aina ennemmin tai myöhemmin mun kohdalla kumoutuvat. Oli kyllä hauskat pirskeet, hyviä syötäviä kaikki tuoneet, fiilis hyvä ja mahtavaa seuraa. Tosi ystävät ovat kyllä korvaamattomia. Kaikin puolin onnistuneet 25v synttärit.

Alkuviikko onkin mennyt viimeisten treenien parissa ennen viikonlopun tanssinäytöksiä. Oon menossa nyt kolmeen eri koreografia esitykseen ja tällä hetkellä oon tyytyväinen etten ottanut niitä enempää, sillä paljon on työtä ollut jo noidenkin kanssa. Jännityksen ja innostuksen sekaisin fiiliksin odotan viikonloppua.

Mä olin aivan onnesta soikeana kun mun ystävä Mariella leipoi mulle näin upean synttärikakun! Kyllä tie mun sydämeen käy myös vatsan kautta.
 Toi oli niin hyvää!!

Muistan vielä kun joskus kauan aikaa sitten aattelin, että 25 vuotta on sellainen ratkaiseva ikä elämässä ja siihen mennessä pitäisi olla saavuttanut tiettyjä asioita. Kuten hyvä opiskelupaikka, vakaa parisuhde, miehen kanssa yhteen muuttaminen, kihlat ja että kaikki tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä. Onneksi havahduin pois tuosta liiallisesta tavoitekuvitelmasta, sillä voisi olla karu pettymys, että tällä hetkellä mulla ei ole noista mitään. Täysin tietämätön en kumminkaan oo, on kyllä seurusteltu, on opiskeltu, on asuttu miehen kanssa yhdessä, koettu mitä se kaikki on ja se on juuri sitä mitä haluan, kunhan oikea tyyppi osuu kohdalle. Koskien myös opiskelua. Sillä aikaa voi kokea kaikkea muuta hienoa. Oonkin kokenut jo sellaisia juttuja, joihin en joskus kauan aikaa sitten olisi uskonut pystyväni. Kuten se, että tanssin avulla pääsin eroon mun monta vuotta kestäneestä esiintymiskammosta. Mut ja mun luonteen hyvin tuntevat saattavat tässä vaiheessa miettiä että mitä ihmettä, mutta kyllä. En olis aiemmin uskonut että pystyisin ongelmitta esiintymään lavalla noin 100-150 päiselle yleisölle. Nykyään odotan jo näitä näytöksiä, vaikka just ennen lavalle menoa jännittääkin edelleen aivan helvetisti.

Yksin oon myös kerran lähtenyt ulkomaille reissuun. Viikoksi vain tosin, mutta se viikko on opettanut mulle musta itestäni paljon enemmän kuin monet kuukaudet Suomessa. Siinä tilanteessa satuin olemaan vielä juuri eronnut ja aattelin et helvetti, nyt lähti mies ja nyt lähden minäkin. :D Kokemaan jotain uutta ja jännittävää. Oon ylittänyt oman rohkeuden tolla lähdöllä ja voin sanoo että on aivan eri asia matkustaa yksin kuin seurassa. Yksin matkustaminen on oikeesti paljon avartavampaa ja jollain tavalla hyvin vapauttavaa. Tutustuin paljon uusiin ihmisiin ja oikeasti nautin niistä tietyistä hetkistä yksin ja omasta rauhasta. Muuten oon kyllä hyvin seurallinen hahmo. Kannustan jokaista edes jossain vaiheessa elämää reissaamaan yksin, se on sellainen once in a lifetime kokemus, jota en vaihtaisi. Tuolla reissulla avasin silmäni monelle asialle ja tajusin miten ihanaa elämä oikeasti on. Kaikesta vastoinkäymisistä ja muusta huolimatta.

Tässä vielä muutama kuva illalta. Nyt alan läksiä töihin. Kiitos vielä kaikille illasta ja synttärilahjoista. Ootte mulle oikeasti hyvin tärkeitä ihmisiä. ❤

Aivan ihana toi Mariellan pojan tekemä joulukortti! Hyviä lahjoja muutenkin :)